Yliluonnollinen Pyhä-Näsi osa II: Taneli Santala ja Matti Mutila
Kuten todettua, Yliluonnollisen Pyhä-Näsin edellisessä osassa käsitellyn Hurstisten pariskunnan toiminta ei ollut yksittäinen irrallinen ilmiö, vaan osa Ruoveden seudun pitkää noitien ja tietäjien traditiota. Yliluonnollisen Pyhä-Näsin toisessa osassa tutustutaankin kahteen tämän jatkumon 1800-lukulaiseen edustajaan, Taneli Santalaan ja Matti Mutilaan.
Yliluonnollinen Pyhä-Näsi osa I: Heikki ja Hetastiina Hurstinen
Pyhä-Näsi-reitistön paikkakuntiin liittyy runsaasti tarinoita yliluonnollisista sattumuksista ja salatieteisiin vihkiytyneistä henkilöistä – noidista, tietäjistä ja parantajista. Erityisen paljon tällaista tietoa liittyy Ruoveteen ja sen lähikuntiin. Aiempina vuosisatoina Ruovesi onkin ollut laajalti tunnettu noitapitäjänä, ja tätä mainetta on hyödynnetty myös nykypäivänä – järjestetäänhän paikkakunnalla joka kesä Noitakäräjät-tapahtuma.
Ruoveden Asunta-ateljee ja Naapuri
Aivan Ruoveden keskustan tuntumassa sijaitsee yksi toistaiseksi suurelta yleisöltä salassa pysynyt taiteilijakoti. Kyseessä on Naapuri-niminen talo, kirjailija-runoilija-maalari Heikki Asunnan (1904–1959) ja hänen sukunsa koti, jota nykyisin asuttaa Asunnan tyttärenpoika Iivu – hänkin omassa, tai sanotaanko pikemminkin omissa lajeissaan legendaarinen hahmo.
Emil Wikströmin veistoksia Pyhä-Näsin maisemissa
Pyhä-Näsin seutu oli huomattavassa asemassa oman aikansa ehkäpä merkittävimmän suomalaisen kuvanveistäjän, Emil Wikströmin (1864–1942) elämässä. Useilta Pyhä-Näsin paikkakunnilta löytyy Wikströmin elämän keskeisiä tapahtumapaikkoja, tärkeimpänä epäilemättä hänen Sääksmäellä eli nykyisin Valkeakoskella sijaitseva ateljeekotinsa Visavuori, ja alueelle on myös sijoitettu runsaasti hänen julkisia teoksiaan.
Ellen Thesleffin Murole
Yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista, Ellen Thesleff (1869–1954), vietti suuren osan elämänsä kesistä Pyhä-Näsi-reitistön maisemissa, tarkkaan ottaen Ruoveden Muroleessa, jossa hänen perheellään oli huvila Casa Bianca. Thesleffin sivellin tallensi näkemyksiä paikallisista ihmisistä ja maisemista ja hän teki myös seinämaalauksia läheiseen Pekkalan kartanoon. Casa Biancaa ei ole enää olemassa, mutta Thesleffiä inspiroinut Muroleenkosken ympäristö on edelleen kenen tahansa kulkijan koettavissa.
Akseli Gallen-Kallelan Pyhä-Näsi
Suomen kansallistaiteilijaksikin nimetyn Akseli Gallen-Kallelan (1865 – 1931) elämä liittyy Pyhä-Näsin maisemiin monin tavoin. Tunnetuin kytköksistä lienee hänen 1890-luvun puolivälissä Ruovedelle rakennuttamansa erämaa-ateljee Kalela, mutta taiteilijan jälkiä löytyy myös Visuvedeltä, Mänttä-Vilppulasta, Keuruulta, Tampereelta ja Sääksmäeltä.
