Maisemareitti oli minulle tuttu entuudestaan muutaman vuoden takaa, jolloin heinäkuinen lämpö syleili pilvettömältä taivaalta. Nyt kesäkuun alkupuolella kesä odotutti vielä itseään, ja kädessä olevat hanskat olivat oikein tarpeellinen varuste, aurinkoisessa, mutta melko viileässä poutasäässä.
Maisemareitti kulkee Pyhäjärven rantoja myötäillen Tampereen, Pirkkalan ja Nokian kaupunkien alueella. Maisemareitin pituus on noin 30 kilometriä, jonka polkee leppoisana päiväreissuna. Reitille voi liittyä missä vaiheessa reittiä tahansa, sillä se on rengasreitti.
Pyöräretki startattiin Ratinanrannasta Viinikanpolkua pitkin kohti Hatanpäätä. Polulla saa ensikosketuksen Järvien Reittien perimmäiseen ideaan – tuoda kauniit järvet lähelle matkailijaa. Me suomalaiset välillä tuppaamme unohtamaan millaisten kansallisaarteiden äärellä elämme ja miten kauniita vesistömme ovat.
Sykähdyttävien järvimaisemien lisäksi Maisemareitillä on mahdollisuus tutustua mielenkiintoisiin historiallisiin rakennuksiin ja niiden myötä vaiheikkaisiin tapahtumiin menneisyydessä.
Hatanpään kartanon ruusutarhassa
Heti pyöräretken alussa pysähdytään Hatanpään kartanolla, jonka historia ulottuu 1600-luvun lopulle, kun Hatanpään niemellä yhdistettiin kolme rakennusta ja niistä syntyi Hatanpään kartano. Alkuperäinen rakennus paloi, mutta Sebastian Gripenbergin suunnittelema päärakennus valmistui 1885 sekä hieman myöhemmin rakennettu, kartanon vieressä sijaitseva uusgoottilainen Villa Idman ovat säilyneet näihin päiviin asti.
Hans Henrik Boije perusti kartanon ympärille englantilaistyylisen puutarhan. Hän oli myös mukana ideoimassa uuden kaupungin perustamista Tammerkosken rannalle. Kun Ruotsin kuningas Kustaa III vieraili Hatanpään kartanossa, antoi hän käskyn Tampereen perustamisesta.
Tampereen vanhin julkinen muistomerkki sijaitsee Hatanpäällä
Hatanpään kartanon alueella, Hatanpään laivalaiturin lähellä, on iso luonnonkivi, jota kutsutaan Vapaamuurarin haudaksi. Se on Tampereen vanhin julkinen muistomerkki. Kiveen on hakattu kreikankielinen teksti: ”Egno Kyrios tous ontas autou”, joka tarkoittaa suomeksi ”Herra tuntee omansa”. Kaiverruksen arvellaan olevan peräisin 1700-luvulta kartanoisäntä Hans Henrik Boijen ajoilta ja se on mahdollisesti tehty kuningas Kustaa III:n vierailun aikana vuonna 1775.
Kestilän huvilassa toimii kahvila Seela
Hatanpäältä matka jatkuu Rantaperkiön uimarannan editse, kohti Pirkkalaa. Vatsan murinasta päätellen lounasaika lähestyy. Pirkkalan Rantaniityssä, aivan Rantaniityn uimarannan vieressä on kaunis, tehtaanjohtaja Kestilän huvilaksi 1930-luvulla valmistunut rakennus, jossa toimii Kahvila Seela. Seelassa on tarjolla sekä suolaista ja makeaa että isoon ja pieneen nälkään. Huvila on itsessään viihtyisä ja kodikas ja pihallakin on istumapaikkoja.
Kahvila Seelalta on lyhyt matka Pirkkalan keskustaan, josta löytyy lisää vaihtoehtoja lounaspaikoiksi.
Pitkäniemen linnassa asui sairaalan ylilääkäri
Rajasalmensillan toisella puolella on Pitkäniemen sairaala-alue. Pitkäniemen sairaala on Suomen neljänneksi vanhin mielisairaala, sillä ensimmäiset potilaat saapuivat sairaalaan maaliskuussa vuonna 1900. Alueella on Pitkäniemen linnaksi kutsuttu rakennus, joka on rakennettu vuosina 1896–99. Rakennus muistuttaa italialaisia renessanssihuviloita pylvästerasseineen. Linnan ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat edustus- ja oleskelutilat ja toisessa kerroksessa yksityistilat. Ensimmäinen rakennuksessa asunut ylilääkäri oli Emil Hougberg ja viimeisenä talossa asui ylilääkäri Aarno Harenko perheineen vuoteen 1983 asti. Pitkäniemen perinneyhdistyksen ylläpitämä Pitkäniemen Linna on suljettu tällä hetkellä.
Linna ja sen ympärillä oleva puisto on rakennushistoriallisesti merkittävä kokonaisuus. Puistoalueella kiertää Mielipolku -niminen luontopolku. Polun varrella on mielikuvaharjoitteita, jotka tukevat rentoutumista ja mielen elpymistä luontoympäristössä. Puistoon on istutettu Pitkäniemen sairaalassa vaikuttaneiden henkilöiden nimikkopuita.
Pitkäniemen sairaalan käytöstä poistunut, Pitkäniemen vanha hautausmaa, sijaitsee Sarpatintien varressa, Turuntien pohjoispuolella. Hautausmaalle on haudattu vuosina 1902–1964 426 sairaalan potilasta. Hautausmaalle haudattiin pääasiassa Pitkäniemen sairaalan kriminaaliosaston potilaita sekä kunnan holhouksessa olevia, joiden omaisista ei ollut varmuutta tai ei haluttu kuljettaa kotikunnan hautausmaalle.
Pitkäniemen hautausmaa on rauhoitettu muinaisjäännös ja nykyään aluetta ylläpitää Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja alueesta huolehtii Pitkäniemen sairaalan perinneyhdistys.
Pispalan pulteriaita ulottui aikoinaan Pyhäjärveltä Näsijärvelle
Pyöräretki jatkuu hyvän tovin sairaalalta takaisin Tampereen puolelle, läpi Villilän, Raholan ja Hyhkyn. Välillä poljetaan Porintien vartta, välillä keskellä metsää. Tahmelan rannassa sijaitseva Kurpitsatalo olikin suljettu, joten suunnitelmat taukopaikasta pitää vaihtaa lennossa. Tahmelassa sijaitseva lähikauppa valikoituu taukopaikaksi. Kylmä jäätelö ja virvoke piristävät, kovin montaa kilometriä ei olekaan enää jäljellä. Sää on aurinkoinen ja lämmin, vaikka aamulla hanskat olivat vielä tarpeen.
Matka jatkuu Tahmelan ja Pyynikin mutkaisia teitä pitkin. Eräänlaisen onnellisen sattuman kautta bongaan Pispalan pulteriaidan Tahmelankadulla, Tahmelan kentän kupeessa.
Suurista irtokivistä koostuva aita rakennettiin 1900-luvun alussa työllisyystöinä osoittamaan vuoden 1758 isojaossa vahvistettua kylänrajaa. Aiemmin paikalla oli sijainnut puinen aitarakennelma. Pulteriaita osoitti siis aluksi Pirkkalan ja myöhemmin Pohjois-Pirkkalan kunnan sekä Tampereen kaupungin välisen rajan. Aita oli käytössä vuoteen 1937 saakka, ja se oli niin korkea, että se esti karjan kulun. Aita hankaloitti myös Pispalan ja Tahmelan asukkaiden kauppa- ja vedenhakumatkoja. Aitaa kiertämiseen kyllästyneet naiset kampesivat aitaan rautakangella aukon, mutta teon seurauksena joutuivat raastupaan ja saivat sakot.
Pulteriaita ulottui käytännössä Näsijärveltä Pyhäjärvelle, mutta ajan saatossa aita on vähitellen hajonnut ja kiviä on kadonnut. Kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni on adoptoinut Pispalan pulteriaidan ja yhdistys on pystyttänyt opastetaulun, joka kertoo rajalinjan historiasta.
Joselininniemen mittauskoppi on saanut nimensä ravintoloitsijan mukaan
Pyynikin vaihtelevat maastonmuodot saavat hikikarpalot kirpoamaan otsalle, mutta Pyynikintietä lasketellessa tukka hulmuaa. Rosendahlin ja Pyynikin kesäteatterin editse kulkiessa, saattaa huomaamattaan ohittaa Joselininniemen vastikään uusitun mittauskopin sekä Kultakutrin pronssipatsaan, tai ainakin jäänteet siitä.
Joselininniemen mittauskoppi uusittiin keväällä 2023. Entinen koppi oli päässyt huonoon kuntoon. Tampereen kaupungin satamavastaava otti yhdessä Maakuntamuseon kanssa tehtäväkseen rakentaa uuden mittauskopin. Alkuperäisen kopin sisällä oli ollut mittauksiin liittyvä teknistä laitteistoa, joita uudessa ei ole.
Joselininniemi on saanut nykyisen nimensä ravintoloitsija Emanuel Joselinin (1836–1873) mukaan, joka rakensi paikalle vuonna 1867 hotelli-ravintolan. Ravintolassa järjestettiin musiikki- ja juhlatilaisuuksia, lähiympäristössä pidettiin kesäisin soutu- ja uintikilpailuita sekä talvikausina hiihto- ja luistelukilpailuja.
Joselinin kuoltua vain 36-vuotiaana, hänen vaimonsa piti ravintolaa vielä yli 20 vuoden ajan, kunnes ravintolan toiminta päättyi ravintolarakennuksen tuhouduttua tulipalossa. Kesken hääjuhlavalmistelujen salin suuri kattokruunu putosi lattialle ja öljylampuista levinnyt tuli poltti rakennuksen maan tasalle.
Kultakutri lakitetaan vappuna
Joselininniemen mittauskopin vieressä on pieni lampi. Kuvanveistäjä Matti Hauptin marmoriin veistetty Kultakutri sijoitettiin paikalle toukokuussa 1953. Nykyään Kultakutri ihastuttaa Tammerkosken Konsulinsaaressa ja vappuna Kultakutri lakitetaan Tampereen opiskelijoiden toimesta.
Läpi vehreän Pyynikin rantapolkun putkahdan Eteläpuistoon ja huomaan aurinkoisen sään houkutelleen runsaasti minigolfin pelaajia läheiselle minigolfradalle. Matka jatkuu kohti kotia ja seuraavia pyöräseikkailuja.
